keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Takkaillan tosSukat

Kun isi sunnuntai-iltana tulee saunasta, laittaa hän jalkaansa tyttären neulomat ontelokudesukat ja nostaa sitten koipensa takan lämpöön halkokorin päälle.
  Okei, ei se oikeasti sillä tavalla mene, mutta sunnuntaina kuvaussession aikana meni. Tuosta kertomuksesta kuitenkin paikkaansa pitää se, että ne sukat kyllä löytävät saunan jälkeen tiensä jalkaan!




(Kiitokset reippaalle mallille! )
Idea tosSukoihin lähti jälleen kerran ihanasta Eilen tein-blogista ja saunasukkien ohjeesta. Kun näin postauksen, totesin että jotain noin hullua ja siistiä ei vaan yksinkertaisesti voi jättää toteuttamatta, ja loppuenlopuksi suunnitelma muotoutui joululahjaksi isille. 
   Sukkien tikuttelu oli melkoinen jännitysnäytelmä: alkaen hirmuisesta kuteenostoretkestä (ja aika tosi hirmuisen kokoisen Lankamaailman kassin kotiin raahaamisesta) jatkuen aina jättimäiseen kudekerään (jonka heittelemisestä ympäri taloa pikkusisko innostui aika jättimäisesti) sekä melkoisen isokokoisen työn piilotteluun isiltä. Järkytyksen meinasi aiheuttaa myös se, että sukat muistuttivat kudeputkia melko kapeassa ja vielä ohjettakin pidemmäksi neulotussa muodossaan. Eikä kaikista mukavin ylläri ollut myöskään se, että kun testasin sukkia jalkaani ensimmäisen kerran... No, sain jalkahieronnan.
    Kaikkien näiden jälkeen vähän hirvitti antaa sukkia isille, sillä olin melkoisen varma, että ne jäävät käyttämättöminä kaapin perälle. Yllätys, yllätys, joulupäivän aamuna isi käveli naama loistaen vastaan ja totesi, että nämä sukathan ovat aivan huiput. Meinasin jäädä vähän suu auki katsomaan, mutta ilmeisesti isi oikeasti tykkää; sukat ovat jatkuvassa käytössä, ja kuten kuvista saattaa huomata, jo pohjista vähän kuluneet. Saa nähdä, käykö näille yhtä huonosti kuin isille jokunen vuosi sitten tekemilleni tossuille: nykyään ne muistuttavat enemmän epämääräistä lankakasaa kuin tossuja...
Emilia
   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti