Lumikuningattaren kruunu

Joskus yksinkertaiset ideat vain ovat parhaita.
Ja silloin kun ne ovat vielä salamannopeita tehdä, nousevat ne arvoon arvaamattomaan. Joten mikäpä voisi olla yksinkertaisempaa kun päistään kiinni rinkulaksi ommeltu pitsinpalanen, joka kovetetaan liimaseoksella ja sitten kiinni ommellaan pari paljettia ja helmeä. Mukavaa, helppoa, nopeaa ja yllättävän kivannäköistäkin.

Löysin idean jostain inspiroivasta askartelukirjasta kirjastosta, ja se pääsikin toteutukseen lahjaksi pikkusiskolleni. Pitsikruunu on paitsi ihana koriste, myös hyvä prinsessaleikeissä.

Pitsi on kerrassaan ihana materiaaali, se on niin monipuolinen ja näyttää hyvältä (ainakin minun silmääni) melkein joka paikassa. Minulla on oltava koko ajan käsityölaatikossa jonkinlainen pätkä "peruspitsiä" sillä jos sitä ei tarvittaessa ole, iskee kriisi. Ja sitähän tarvii aika usein, kun käyttötarkoitus vaihtelee aina korteista vaatteisiin, laukkuihin ja vaikka mihin.

Tällaisessa paikassa kruunu majailee tälläkin hetkellä. -Eli eikö vain, pitsi sopii kaikkialle. Vaikka sitten nallen päähän jos niikseen tulee.

Emilia

Hello Kitty-laukku pikkusiskolle

Yhä edelleen silloin tällöin näitten joululahjojen jälkiesittelyä, nyt vuorossa on varmaan joululahjoista työläin eli pikkusiskon Hello Kitty-laukku. Ennen joulua mietin pääni puhki, että mitä hänelle antaisin ja lopulta päätin avata Ravelryn ja kysyä, että mikä olisi pikkuneidille mieleen.Melkein heti tämä pieni Hello Kitty-fani bongasi superhienon laukun, ja senhän isosisko sitten lupasi toteuttaa. Ohjetta ei lötynyt, mutta mikäs siinä kun voi suoraan kuvasta virkata.

Itse asiassa matkaan tuli aika monta muttaa. Kappaleiden oikea muoto ei ollutkaan sitten kaikista yksinkertaisin arvioitava ja valkoinen lanka otti ja loppui. Kääntöpuoli on sitten virkattu likaisenvalkoisella... Kaiken huipuksi nopeaksi arvioitu työ söi hurjasti aikaa ja innostuskin ehti lopahtaa siinä välillä oikein kunnolla.
  Jos kuitenkin katsoo vain etupuolta, niin ainakin minä tykkään ja niin teki pikkusiskokin: Laukussa kulkevat näppärästi niin leikkikännykkä kuin isosiskoltakin varastettu taskupeili :D Jotta melko pieneen laukkuun sai edes vähän lisätilaa, tein sivukappaileiden väliin pohjakaitaleen, joka ei kuvissa näy. Oi että, mäkin oisin halunnu tommosen laukun pienenä!
   Nyt on taas kesken yksi keskeneräisistä jätti-isoista tuskatöistä, pitsi että tämä kappale paljastui vähemmän tuskaiseseksi kuin ajattelin. Valmistumisessa kyllä kestää...
   Kiitoksia Hepa kezolalle lukijaksi liittymisestä :)!

Emilia

Sackboy (vähän kiireellä)

Pitäisi kai tässä pikku hiljaa alkaa ymmärtää se, että mun tyyli tehdä käsitöitä (siis varsinkin niitä joilla on deadline...) on se, että ensin aloitetaan melko innostuneena, sitten jätetään vaikka muutamaksi viikoksi tekeminen melkein olemattomalle tasolle, ja puolta tuntia ennen lahjan antohetkeä ommellaan hikipäässä vielä vihonviimeisiä pistoja. Ja vaikka tämän tiedänkin silti aina, joka ikinen kerta olen ihan paniikissa, että eihän tätä saa valmiiksi ei sitten millään!
  Nyt meinasi oikeasti käydä huonosti. Kaverini innosti jouloman lopulla, että mitäs jos tekisin Little Big Planet-hahmon, Sackboyn. Innostuin ja aloitin virkkaamisen ihan täpinöissään ja siihen se sitten meinasi jäädä. Heräsin vasta kaverin juhlien päivän aamuna, että illallahan pitäisi olla valmista ja kiire tuli. Kova kiire. Mutta yllätys yllätys -valmista tuli, mutta kuvissa taitaa kiire vähän kyllä näkyä... Onneksi kyseessä oli yllätyssynttärit niin itse sankarin paikalle saapumista uskalsi myöhästyttää muutamalla minuutilla ilman sen huonompaa omaatuntoa.

Sackboy oli sen takia tosi kiva tehdä, että pikkuista näperrettävää meinasi riittää ihan yli oman tarpeen: vetoketjun kirjominen (tuo harmaa tuossa edessä on siis vetoketju,vaikka ei siltä näytäkään osittain johtuen kuvien kröhhöm laadukkuudesta. Luulin että sen tekaisisi iha tuosta vaan mutta oli koko hahmossa haastavinta.) Suu oli myös hauska tehdä ja yllättävän hyvin onnistuikin :) Synttärisankari taisi myös tykätä tuosta kielestä kun alkoi sitä heti kiskoa ulos. (Kyseessä on siis ihan itseni ikäinen poika joka toivottavasti ei tämän luettuaan ole minulle kauhean kiukkuinen...)

   Virkkasin sackboyn suoraan kuvasta, ilmaisia ohjeita tähän kyllä löytyi yllättävän paljon mutta tein mieluummin omasta päästä. Käsistä ei ehkä tullut ihan sellaiset kuin piti... Mutta ei haittaa. Nyt oikeastaan on semmoiset fiilikset että näitä voisi tehdä vaikka toisenkin!

Emilia

Pitsipuu-kassi

Mitä syntyy kun ajatuksissaan soittaa huilua, pikkuisen stressaa siitä, että mitäs se opettaja oikein huomenna sanoo kun ei ole ehtinyt harjoitella tarpeeksi ja pikku hiljaa sitä alkaa miettiä jotain ihan muuta...
    Siitä syntyy inspiraatio. Yhtäkkiä vain päähän välähti kuva kassista, jossa olisi puu jonka lehvästö olisi pyöreä pitsiliina. Huilu vilahti aika äkkiä koteloon ja ei kun suunnittelemaan. Aika kauan kuitenkin kesti, että tämä ihan toteutuksen tasolle pääsi kun piti kirpparilta löytää Se Täydellinen Pitsiliina. Kun äiti sitten vielä kyseli että olisiko käyttöä revenneelle lakanalle, niin ompelukone alkoi surrata mummille joululahjakassia, tosin aika viime tingassa... Taisi olla 22. päivä kun tämän tein :)

Olisi varmaan ollut ihan fiksua mankeloida lakana ensin, kun nyt tuntui ettei sitä saanut sileäksi sitten millään ja kyllähän se noissa kuvissakin näkyy... Kaavan piirsin jostain vanhasta kangaskassista, ja nyt kyllä kovasti haluttaisi tämmöinen itsellekin tehdä. Tykästyin ideaan kovasti, ja nyt on päässä pyörinyt jo vaikka mitä pitsipuukoristeisia juttuja, mutta saa nyt nähdä että mikä toteutuu kun ensin pitäisi tuonne kirpparillekin suunnata.

   Mummi näytti tykkäävän kassista ja se aattona pääsikin heti käyttöön joululahjojen kotiinkuljetuksessa :)

Emilia

Pitkästä aikaa

Moi kaikille jotka tätä blogia jaksavat vielä lukea pitkästä aikaa :)! Isot pahoittelut, olen pitänyt ihan liian pitkän tauon postailussa joulunaluskiireiden, -kokeiden ja varmaan lähemmäs kahdenkymmenen esityksen takia. Nyt on kuitenkin ihana loma ja sehän tarkoittaa että on aikaa! Ja kun on aikaa niin se tarkoittaa postauksia. Käsitöitä en kuitenkaan ole heitteille jättänyt, ja iso kasa paketteija valmistuikin puikoilta ja koukuilta pukinkonttiin. Niitä olisi tässä tarkoitus esitellä, ensimmäisenä jouluisimmat alta pois.

   Hupsistarallaa-blogin Norsis bloggasi jokin aikaa sitten aivan suloisesta tontusta, johon oli haettu inspiraatiota Kahden vaiheilla-blogista7, joka inspiroi minuakin tähän mainioon parivaljakkoon. Viikset vain vaihdoin parraksi, sillä tontut muuttivat aaton myötä isovanhemmille, ja ajattelin partojen olevan enemmän heidän mieleensä :)

  Taustalla näkyy pakettikasa, jota tässä olisi tarkoitus pikku hiljaa alkaa esitellä. Tontut pääsivät sen jatkoksi heti kuvaamisen jälkeen.

   Joulu sujui minulla mukavasti ja itselle paketeista paljastui muun muassa 30€ lahjakortti Eurokankaaseen ja Veera Välimäen ihanainen Lankaleikki (josta Pilvenpiirtäjä olisi kovasti menossa To do-listalle).

   Joulun jälkeen olen tehnyt työtä joka on oikeasti ollut varmaan viisi vuotta kesken... Pitäkää peukkuja että valmistuu! 

    Olin jo ihan unohtanut miten mukavaa bloggaaminen on... Nyt kyllä lupaan reipastua tässä!

Emilia

Kuorintavoide äidille

Pahoittelut, en ole postannut ihan hirmu pitkään aikaam, mutta taitaa mennä ihan koe- + esiintymis- +läksyvuoren piikkiin...
Tänä äitienpäivänä oli kyllä ihan paniikki, kun tuntui, että äidille ei keksi mitään lahjaa. Sitten kun lauantai-iltana katselin uusimpia blogipäivityksiä, pomppasi silmille Eilen tein -blogin DIY-kuorintavoiteen ohje. Ei kun aineiden pikamixaus ja äitienpäivän lahja oli pelastettu :) Tietenkin sitten leivoin myös äidille: suolaisia ja makeita muffinsseja, keksejä ja uunijäätelöä.
Tällainen voide:

Kivasti kerrostuivat nuo ainekset :DD

Lisäsin alkuperäiseen ohjeeseen kaura- ja kookoshiutaleita, sillä niiden pitäisi ilmeisesti myös olla hyviä kuorimaan. Äiti vaikutti ihan tyytyväiselta lahjansa, ja aikoi testata. Pitääpä laittaa sitten tännekin testituloksia...

Emilia