Yhteensä neljä piirakkaa, joista kolme on minun leipomiani, olkaa hyvät:
Ensimmäisestä ei ole kuvaa. Muistan sen ottaneeni ihan varmasti, mutta nyt sitä ei vain löydy. Omituista. Se oli sellainen kannellinen omppupiirakka, jonka kannessa oli sydämenmuotoisia reikiä <3 Oli aivan hyperhyvää! Ohje löytyy täältä.
Sitten eilen leipomani kauhujen sitruuna-marenkipiirakka :) Tämännäköinen oli lopputulos:
Eli siis ihan perus marenkikuorrutus. Mutta tämän näköinen oli alta!
Aika hirvee :)
Ainut, joka tässä onnistui, oli se marenki. Tuntui, että vastatuulta oli koko ajan, kun ensin sitruunoita löytyi vasta toisesta kaupasta, sitten pohjasta tuli überohut ja se teki "kraattereita" uunissa ja kupli. Siis kupli (?!!) Sitruunakiisselistä tuli liimamaista, mutta en tiedä, oliko se nyt niin huono asia, kun se pohja oli aika pahasti halkeillut, niin ainakin liimana toimi :) Maku oli kuitenkin yllättävän hyvä, jopa aika herkullinen :) Resepti löytyy täältä, ja siellä se näytti onnistuneen todella hyvin. Miten ihmeessä minä kykenin sörssimään tällaisen herkun niin pahasti?
Sitten tämän päivän leipomukset. Yks mun kaveri oli meillä ja pidettiin sellainen pieni Master Chef, tuotantokausi kaksi (kerran aikaisemminkin pidettiin sama kisa) Kaveri leipoi aivan tajuttoman ihanaa mutakakkua:
Ja mun piirakkavuokaan tiensä löysi omena-marenkipiirakka (ja kyllä, se onnistui vähän paremmin kuin eilinen marenkipiirakka :) Tällainen:
Oli kans ihan sikahyvää :) Tätä voisi tehdä toistekin...
Meidän Master Chef päättyi jälleen tasapeliin, sillä tuomarit euvät hennonneet tuomita kumpaakaan paremmaksi :)
Siinä oli piirakat. Sitten vielä loppukevennykseksi lintu-uutisia:
Aamulla kuului tömähdys, ja vähän ajan kuluttua pikkusisko kailotti, että lintu on lentänyt ikkunaan. Menin katsumaan ulos, ja huomasinkin oranssihtavan, pörheän ja pökertyneen lintusen. Tällaisen:
Lintu laitettiin ulos ikkunan eteen sanomalehden päälle toipumaan, ja siinä se sitten värjötteli monta tuntia aina välillä liikahdellen tarkan seurannan alaisena. Kaikki lintukirjat käytiin läpi, mutta tuloksetta. Kun mummi sitten tuli päivällä käymään, niin hän se sitten tunnisti linnun heti taviokuurnaksi. Iltaa kohden lintu ( jonka pikkuveli nimesi Furry Birdiksi sen mahtavan pörheyden mukaan :) alkoi tehdä hyppelykierroksia välillä pyrähdellenkin. Yhdellä kierroksella se meinasi jäädä harakoiden saaliiksi, koska oli veilä niin heikko, mutta onneksi äiti sai sen pelastettua. Aikansa voimia kerättyään lintu lopulta lähti. Toivottavasti se on kunnossa!
Kaverille menevä heppa-amigurumi on viimeistä silausta (= satulaa) vaille valmis, ja yritän saada sen huomiseksi postattua, jos emme lähde kovin aikaisin mummolaan :)
Emilia
