(Syys)korinsuojus

Aika hyödyllinen päivä tänään :) Oon kitkenyt kasvimaata, siivonnut huonetta...ja ennen kaikkea ommellut isille halkokorin suojusta. Isi halusi, että ompelisin sille korinsuojuksen saunan halkokoriin, kun se ei jaksanut enää niitä pajukorin raoista tipahtelevia roskia. Nyt on tullut vihdoin ja viimein valmista, vaikka isi kyllä odotti valmistumista aika paljon aikaisemmin. Heti sinä päivänä kun aloin piirtämään kaavoja, se alkoi kysellä, että onko se jo valmis? Huomaa kyllä että eräät eivät ymmärrä käsityöhön menevää aikaa eivätkä käsitöitä muutenkaan ;) Tää oli varmaan yksi mun haasteellisimmista töistä ikinä, en nimittäin ole ikinä ennen kaavoittanut itse ompelutyötä. Tämä kori on vielä superhankalan mallinen, kun reuna välillä nousee, välillä laskee, välillä levenee, välillä on suora. Kun sitten melkein valmis-vaiheessa menin sovittamaan suojusta koriin, tuli vähän mutkia matkaan. Suojus oli alhaalta liian leveä ja ylhäältä liia kapea. Ei kiva :( Piti sitten vetää sivut auki, ommella alhaalta kapeammaksi ja kiinnittää leventävät kiilat yläpäähän. Lopulta suojus oli (tarpeeksi) istuva (Voiko korin kanssa puhua istuvuudesta?). Tässä kuvassa näette syyn otsikkoon :) Näyttää paljon paremmalta kuin halkojen kanssa :)

Hox! Kuvassa pääasia on sitten korinsuojus ei sen sisältö :) :)

Tuossapa vielä sitten ilman mitään täytettä:

Nyt kelpaa siis isin kantaa saunalle halkoja. Tämä työ eroaa kyllä tavallisesta tyylistäni siinä, että siinä ei ole "mitään kivaa pikku kikkaa" (jättinappia, virkattua koristetta tms.), minkä yleensä aina laitan töihini. Jotenkin vain tuntui siltä, kun tämän korin sain valmiiksi, että nyt oon tätä niin kurkkuani myöten täynnä, että ei vain jaksa, kun ei oo mitäänn kuningasideaakaan :)





Jos joku on huomannut, olen liittänyt tän blogin Etsi resepti-sivutoon. Sen voi huomata yhdessä gadgetissa; sieltä löytyy pieni "lappunen", jossa tätä Etsi reseptiä mainostetaan (oikeasti se lappunen mittaa blogin kävijämäärän :) Tällä hetkellä Näpertelijä söpöilee on sijalla 266/288 ja Etsi resepti väittää, että kävijöitä on 21 viikossa. Se ei tietenkään pidä paikkaansa, lappunen on vain mitannut kävijöitä vasta jonkin aikaa. Eilenkin kävijöitä oli päälle 60.

   Nyt pitäisi sitten alkaa jatkamaan sitä pikkuveljen ankkaa, kun ei ole enää mitään "tekosyitä" (korinsuojus oli vika). Tuleekohan ankasta samanlaista tervanjuontia kuin pöytäliinanpainoistakin? (Blogia aikaisemminkin seuranneet muistaa ne :) Toivottavasti ei... Se ankka on vain niin iso, että siinä ei oikein tapahdu mitään, pitää vain melkein koko ajan virkata ilman lisäyksiä ja kavennuksia :( No, eikun ankan kimppuun, hip hop!! :)

                                 Emilia

      

Ompelin kuusi tuntia putkeen ja sain korin ohjeen vihdoinkin tänne

Niin. Siinä eilisen "urotyöt", joista kirjoitan vasta tänään, koska minulla oli kaapinsiivoussesio. Minulle tosiaan iski ompeluvimma, joten aloitin kaavojen piirtämisen aamu yhdeksältä ja ompelin, kunnes työn alla ollut pusero valmistui kolmen maissa:) Tälläinen siitä tuli:

Ja tälläinen kiva yksityikohta löytyy takaa (joka ei tosin pääse oikeuksiinsa, kun toppi peittää tuon halkion) :(

Olen aika tyytyväinen, sillä puserosta tuli parempi kuin odotin, ja juuri minun tyyliseni. Kaava oli Suuresta Käsityölehdestä, mutta kavensin sitä hieman, sillä tämän lehden mallit ovat yleensä aika leveitä. Vaikka pusero kapeni, niin malli pääsee silti oikeuksiinsa rypytettynä. Ison kiitoksen ansaitsee taas Eurokangas, josta tämä ihana kangas löytyi Se iso asia, mikä tässä onnistui, oli se, että sain raidat "kohtaamaan" saumoissa ensimmäistä kertaa elämässäni. Aikaisemmin se ei ole onnistunut. Rankasti tosin epäonnistui kaulakaitaleen kiinnitys, jota jouduin purkamaan vähän turhan moneen kertaan, eikä siitä siltikään tullut hyvää. Mutta nyt ainakin vaatekaapista löytyy tällainen viileämmän kesän puolipitkähihainen vaate.

   Sitten vihdoin ja viimein se kori, jota nyt laitan tänne päivän myöhässä (Sori!)Sehän tuli valmiiksi jo pari päivää sitten, mutta on kuivunut kauan kostutuksen jäljiltä. 

   VINKKI! Jotkut kostuttavat paperinarun ennen työstömistä, mutta minä en ole tähän taktiikkaan mieltynyt. Jos ei siis halua virkata rakkoja sormiinsa (kuten minä), niin kannattaa kostuttaa paperinaru ensin ja antaa sen sitten kuivua, sillä silloin se menettää suuren osan kovuudestaan. (En ole sitä näin testannut, mutta valmiin työn kanssa se toimi:) Eli nyt siis kuva ja ohje,vihdoin ja viimein. (Ohje on otettu suoraan Suuresta Käsityölehdestä.

Paperinarukori

Koko: n. 13 x 15 cm

Tarvikkeet: 65 g paperinarua (esim Kauhavan Kangas-Aitan paperilankaa

Virkkuukoukku nro 3,5

Tiheys: 17 s ja 20 krs = 10 cm

Tee näin: Virkkaa aloitusketjuksi 23 kjs, käännä, jätä 1 kjs väliin ja *virkkaa22 ks ja 1 kjs kääntymiseen*. Toista *-* kunnes kappaleen korkeus on 15 cm. Virkkaa 1 ks- kerros kappaleen ympäri ja kulmissa 2 ks s:aan. Sulje kerrokset ps:lla. Virkkaa seuraava ks- kerros silmukoiden takareunaan ja sitten 9 krs normaalisti.Virkkaa lopuksi kääntöreuna: 3 kjs, 1 p jokaiseen s:aan, 1ps, katkaise ja päätä lanka.

Viimeistely: Höyrytä kori. Taita pylväsreuna alas

Koveta reunat: Sekoita paperiliimaa veteen 1:3. Suojaa pöytä muovilla. Sivele reunat vesiliimaseoksella sisäpuolelta, muotoile ja anna kuivua.

Tai: Kostuta ja muotoile kori ja anna kuivua. (Näin minä tein)

Minullahan ei paperinaru riittänyt kuin kuuteen "normaaliin kerrokseen", joten jos teet tämän korin, siitä tulee korkeampi.

Nyt on lupaus täytetty ja korin kuva ja ohje ovat blogissa.

 Jos nyt sitä sitten pääsisi vihdoin ja viimein niiden pöytäliinanpainojen kimppuun...

Emilia