Siinä meni viisi vuotta ja istuinalusta tuli

Mikä yhdessä työssä voi olla niin kamalaa että siihen menee viisi vuotta (tai siis sitä vältellessä menee viisi vuotta)? Joskus kauan  sitten tähän ostettiin tarvikkeet, itse en muistaakseni tästä ollut niin innostunut, mutta äitini tykkäsi mallista, jonka sitten lupauduin tekemään. Oisiko tästä alun perin joku seinäkoriste pitänyt tulla? En edes muista.
   Malli oli Irene Välimäen Helmi Tekemisen iloa-lehdestä vuodelta 2004. En ilmeisesti ihan heti tajunnut ohjeen ideaa, joten muutama vuosi taisi kulua siinä, että epäonnistunut tekele makasi lankakorin nurkassa. Nyt joulun jälkeen päätin kuitenkin ottaa uuden yrityksen -ja kas! Ohje avautuikin. Nyt sitten tuli valmista (ja oli kyllä ikävä virkattava koko homma) ja istuinalustaksi taitaa päätyä.

Lenkit ovat Fanttilankaa ja pohjana kaksinkertaista Seiskaveikkaa. Joka toisella kierroksella fanttilangasta nostettiin lenkkejä, joten vaikka kooltaan tämä melko pieni onkin niin työtä  kyllä riitti. Kuvissa muuten mallina pikkusiskon lisäksi poseeraa Pimmy, jonka esittelin ihka ensimmäisessä postauksessa. 

   Mutta ehkä kaikista parasta tämän työn valmiiksi saamisessa oli se (lopputulos ei siis kauheasti minua innoittanut), että sen pystyi poistamaan tuolta keskeneräisten listalta. Jee :)!

Emilia