lauantai 28. heinäkuuta 2012

芸者 on valmis!

 Muuten, jos jollekin japaninkielentaidottomalle jäi epäselväksi tuo otsikko, niin 芸者tarkoittaa geishaa :) (En kyllä minäkään japania osaa, kopsasin tuon Wikipediasta) Niin, unohtuiko minulta sanoa, että geisha on tosiaan valmis. Tällainen siitä tuli:
Ohje oli jälleen kerran oma, mutta idea lähti (myöskin klassisesti) Googlen kuvahausta hakusanalla amigurumi girl. Halusin alunperin polvillaan  olevan geishan, mutta sitten en vain keksinyt miten toteutetaan /osannut toteuttaa sitä :( Mutta kyllä tästä seisovastakin aikaa kiva tuli. Ja kasvojen ilme onnistui kerrankin! :) Kämmenet ja kädet olivat aika hankalat, sillä jouduin tekemään käännökset kyynärpäässä sekä kämmenen ja ranteen välillä kantapää-tekniikalla. Vakavia ongelmia aiheutti myös musta lanka, joka meinasi loppua. Ihme kyllä se riitti juuri ja juuri, mutta viimeinenkin pätkä tuli kyllä käytettyä! (Tänään sain onneksi lisää mustaa lankaa)Hiukset olivat ihanat, kun ne voi virkata (lankahiuksia on hankala tehdä) Tämä geisha-amigurumi lähti yhdelle kaverilleni, joka on myös käsityöihmisiä :)
   Jos muuten haluatte jonkun työn ohjeen jota en ole tänne laittanut, niin laittakaa kommenttia ja pyytäkää! En niitä ihan aina jaksa laittaa, mutta jos tarvetta on, niin ne kyllä ilmestyvät blogiin ilomielin :) ! Sama juttu pätee siinä, että jos haluatte ostaa/tilata jonkun työn. Kommenttia vain ja kysykää hintaa!
   Tänään muuten tuli jatkettua piiiitkästä aikaa sukkia, joista toinen näkyy tekeillä tässä (toista en ole vielä edes aloittanut.)  Tällainen ikuisuusprojekti tämäkin on, kun tuli jo hiihtolomalla aloitettua :) Ruutukuvio on vaan niiiin ihana, että se suorastaan kirkuu jatkajaa...

Seuraavana ajattelin virkata yhtä amigurumipupua, jonka ohjeen löysin Tyttö kylmän maan- blogin kautta. Ohjetta ja kuvaa voi käydä kurkaamassa täällä. Tuossa samassa blogissa oli kyllä niin paljon linkkejä aivan liian ihaniin amigurumiohjeisiin, että en tiedä, pitäisikö tehdä sittenkin muumi tai kirahvi tai mustekala tai tai tai...
   Isot kiitokset Sinille ja Sannalle, jotka ovat liittyneet lukijoikseni!!! :) Saan aina virtaa koko loppupäiväksi kun huomaan uuden lukijan liittyneen blogiini :)
   Emilia
   

torstai 26. heinäkuuta 2012

Sämpylöiden leipominen auttaa akuuttiin hyödyttömyyteen :)

Kröhöm. Kärsin eilen vakavasta hyödyttömyyden tunteesta... No niin jos kuiteskin siirryttäisiin pois tosta luentotyylistä :) Mutta ihan totta, eilen oli niin hyödytön olo, että oli pakko alkaa leipomaan jotakin. No, eihän siitä sitten tuulut mitään. Meillä ei ollut sitruunaa, kookoshiutaleita tai hiivaa, eli kaikki haavelemani reseptit kariutuivat :( Ajattelin sitten lähtä hakemaan lähikaupassa mutta isi suostutteli minut odottamaan siihen asti, kunnes pääsisin autolla, kun käytäisiin samalla mummilassa, koska ulkona satoi. No minähän sitten odotin. Ja odotin . Lähtö viivästyi, ja kun lopulta olin onnellisesti kotona kaikki ainekset mukana oli kello puoli kahdeksan :) Ei siinä sitten enää kauheasti sämpylöitä leivottu, sehän on monen tunnin urakka. Tänä aamuna pikkusiskon kanssa onneksi tehtiin taikina ja laitettiin sämpsylät uuniin. Pieni apuri oppi myös letittämään tosi taitavasti :) Ohje on peräisin Myllärin sämpyläjauhopussista, mutta me teimme taikinan kaksinkertaisena ja laitoimme vähän vähemmän jauhoja sekä lisäsimme pari desiä rusinoita. Ja niitäkös pikkusisko napsi kesken leipomisen (en kyllä minäkään ihan syytön ole... :) Tässäpä kuva ja ohje. Kuten ehkä huomaatte, meidän perheessä sämpylät edustavat aika harvoin klassista pyöreää muotoa...

Perussämpylät

N. 24 kpl
5 dl vettä tai maitoa
50 g hiivaa tai 1 ps kuivahiivaa
1 rkl sokeria tai siirappia
½ rkl suolaa
50 g voita tai margariinia tai ½ dl öljyä
12 dl (800 g) sämpyläjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää mausteet ja alusta jauhot taikinaan vähitellen. Lisää pehmeä rasva alustuksen loppupuolella. Jätä takina tavallista pullataikinaa pehmeämmäksi. Kohota taikina kaksinkertaiseksi muovin tai liinan alla (n. 30 min.)
Leivo sämpylät haluamasi muotoiseksi ja kohota ne pellillä liinan tai muovin alla. Voit halutessasi kostuttaa sämpylät ennen paistoa ja ripotella sitten niiden päälle kaurahiutaleita. Paista 225 asteessa noin 15 min.

Nämä sämpylät ovat huippuhyviä - ainakin meillä ne katoavat parempiin suihin muutamassa päivässä. Leipoessa kannattaa käyttää mielikuvitustaan, sillä sämpylöistä voi tehdä melkein minkä tahansa muotoisia :)

Moi moi! 
Emilia




maanantai 23. heinäkuuta 2012

NamiNami Sitruuna-omppupiirakka Nam! :)

Tänää iski leipomisvimma, kun kirjastossakäynnin jälkeen löytyi aivan ihana resepti kirjasta nimeltä Kakut ja muut omenaherkut, jonka on kirjoittanut Ann-Kristin Hallgren (valinta oli tosin vaikea, kun kirjassa oli aivan hurjasti yli-ihania reseptejä :) Minun piirakastani tuli ihan erinäköinen kuin kuvassa, mutta makuun se ei vaikuttanut. Oli aivan liian hyvää! Paistoikaa olisi voinut ehkä pidentää tovin, mutta piirakka alkoi olla niin ruskea, että otin sen ihan ohjeessa mainitussa ajassa uunista ulos. Sitruunavaahto jäi siis vähän löysäksi, mutta myöskään tämä seikka ei piirakasta syömäkelvotonta tehnyt. Jos sinulle käy samalla lailla kuin minulle, voi olla hyvä, jos pidät foliota paistoajan loppupuolella. Tätä reseptiä kannattaa kokeilla ehdottomasti!

Sitruuna-omenapiiras


Tarvikkeet
4 omenaa
Pohja
150g hieman jäähtynyttä voi/margariinisulaa
3 dl vehnäjauhoja
hieman vajaa 1 dl sokeria
1 tl vanilijasokeria
½ tl leivinjauhetta

Sitruunavaahto
3 kananmunaa
1 ½ dl sokeria
½ dl vehnäjauhoja
yhden huolellisesti pestyn sitruunan raastettu kuori
puolikkaan sitruunan mehu

Koristeeksi
siruunanviipaleita
sitruunamelissan lehtiä
tomusokeria

Laita uuni kkumenemaan 200 asteeseen. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Viipaloi omenat lohkoiksi.Asettele lohkot leivinpaperoidulle pellille ja laita pelti noin kymmeneksi minuutiksi lämpenevään uuniin.
   Sekoita piirakkapohjan ainekset ja peinele taikina halkaisijaltaan noin 27 cm olevaan vuokaan. Laita vuoka hetkeksi jääkaappiin. Esikypsennä pohjaa noin 10 minuuttia tai kunnes se on saanut kauniin värin.
   Lado omenanviipaleet piirakkapohjan päälle. Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vehnäjauhot sekä sitruunakuori ja -mehu. Kaada sitruunavaahto omenoiden päälle ja kypsennä piirakkaa noin 15-20 minuuttia tai kunnes vaahto on hyytynyt (voit joutua käyttämään foliota pinnan suojana) Siivilöi tomusokerin piirakan päälle sen jäähdyttyä ja asettele sitruunanviipaleet ja sitruunamelissa kauniisti.

   Jouduin muuntelemaan ohjetta hieman, mm. rasvaan määrää on lisätty, sillä minun pohjani ei meinannyt pysyä kasassa alkuperäisen ohjeen rasvamäärällä (125 g).
   Löysin muuten tänään kirjastosta myös Cookie A:n ihanan kirjan Sukkia. Rakkaudella. Tavallisesti en tälläisista monimutkaista pitsi- ja palmikkomalleista kauheasti innostu, mutta nämä olivat aivan ihania! Muutama malli pääsikin jo toteutuslistalle :)
      Emilia

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Jes! Jess!! Pöytäliinanpainot on valmiita !!! :)

Siis mä niin pompin kattoon riemusta. :) :)Ne on valmiit. Siis ne pöytäliinanpainot. Ne, joiden kanssa kituutin yli kaksi viikoa. Ne, joiden kanssa meinasi motivaatio olla lievästi sanottuna hukassa. Eilen illalla ne tuli valmiiksi ja ihan kivalta kokeilupöytäliinan kanssa näyttivät. :)
Siis mansikathan tämän pöytäliinan kanssa pitäisi olla, mutta kirsikat nyt tulivat valmiiksi ja nehän lähtevätkin mummolaan. Äidille jo ehdin luvata, että mansikat tekisin vielä tänä kesänä meille kotiin, mutta vähän aion pitää kyllä taukoa.  
Olen kerran aikaisemmin tehnyt pöytäliinanpainoja, mansikoita. Nämä kirsikat olivat paljon työläämpiä tehdä, kun piti tehdä kahdeksan neljän sijaan. Ohjetta en harmi vain voi antaa, kun jokainen kivi on erilainen ja ideahan on virkata kivelle täydellisesti sopivat punaiset "vaatteet".
VINKKI! Jos klipseillä kiinnitetyt kaupan pöytäliinanpainot lentelevät tuulessa, niin kannattaa vaihtaa hakaneulat tilalle. Miinuspuoli on tosin pikkiriikkinen reikä, mutta tällä kiinnityksellä eivät painot lennä myrskyssäkään! :)
Olen tehnyt siihen geishanukkeen jo kaikki piirrustukset valmiiksi, joten nyt ei ole edessä "enää" kuin tekemisvaihe...
Emilia

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Ihana pieni ballerina

Sori. Blogissa on ollut vähän aikaa hiljaista, kun on ollut mummolareissua ja sitten tämän ihanan pienen neitokaisen tekemistä. Tänään siis tuli valmista (vihdoin ja viimein) ja tässä on tulos:   







   Oon aika tyytyväinen tulokseen, ohjekin oli oma, mutta inspiraatiota hain (klassisesti) täältä. En kuitenkaan tällä kertaa muuta kuin ottanut idean enkä sen jälkeen katsonut kuvaa toisin kuin leppistytössä.
   Naama näyttää ensimmäisessä kuvassa jotenkin oudolta, joten siitä saa paremman kuvan neljännessa kuvassa. Ilme kyllä oli se, joka meni pieleen tässä tyttösessä, jos joku meni. Balettipukuun olisin halunnut virkatun hörhelön, mutta lanka loppui :(, joten tylli sai kelvata. Hieman lihavan näköinen tämä myös on. Sitten onnistuneisiin kohtiin. Tossut ja hiukset! Molemmat olivat iloinen yllätys :) Hiuksia tein vasta kolmatta kertaa nukelle, joten lievästi sanottuna opettelemista oli... Kaikista parasta oli kuitenkin tekeminen. Nautin niiiiiiin joka sekunnista !!!! :) Kaikki ihanat pienet rusetit, puvun suunnittelu...ihanaa näpertelyä parhaimmillaan! Jos jaksan , niin teen nukelle vielä toisen puvun, tällä kertaa valkoisen.
    Ballerinatyttöselle pitäisi vielä keksiä nimi. Jos jotain hyvää tulee mieleen, niin laittakaa kommenttia!
Olen muuten listannut tämän blogin Blogilistalle. Tietääkö joku muuten jonkun muun blogipalvelun/listan tms., jolle olisi hyvä listautua?
   Seuraavaksi olisi sitten vuorosssa ne pöytäliinanpainot (oikeasti, mä oon saanut ekaa satsia jo hurjasti eteenpäin, ihan kohta on valmista !). Sitten ajattelin alkaa tekemään sellaista virkattua geishaa (ei karkkia, vaan nukkea) Nämä on oikeasti aivan hurjan koukuttavia, nämä amiguruminuket!
 Balettiterkuin:
Emilia

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Ompeluhaaveita ja tarvikeshoppailua

Sellainen toppi olisi haaveissa tehdä. On itse asiassa ollut jo pitkään. Ja nyt on kaikki tarvikkeetkin ostettu...eli ainut mikä puuttuu on se aina niin ythtäkkiä iskevä ompeluvimma. Jos se nyt tässä joskus lähiaikoina tulisi... :)
   Eli siis eilen sain ostettua (pitkän etsinnän jälkeen) 50 cm satiininauhaa ja 15 kpl isoja puuhelmiä (joista tarvitsen vain neljää). Tässä näkyy siis eiliset shoppailut, aikaisemmin ostettu kangas sekä taustalla ompelumalli.
Siis tuo päällimmäinen toppi olisi tarkoitus tehdä. Satiinauha löytyi heti ensimmäisestä kaupasta, eli Nappi- Kikasta, joka sattuu olemaan lempitarvikekauppani. ( Siis ajatelkaa, siellä on kokonainen seinällinen nappeja, toinen nauhoja, monta ihanaa hyllyä lankoja ja kaikkea ihanaa tilpehööriä !! :) Helmiä metsästin tuloksetta ensin Tiimarista  ja sitten tuloksellisesti Sinooperista. ( Ja silti helmet olivat liian pieniä ja niitä oli liian paljon !) :( Aion käyttää helmistä neljä noita kirkkaan pinkkejä.
  Mutta nyt pitää lähteä etsimään sitä ompeluvimmaa ja sitä ennen vimmaa tehdä niitä pöytäliinanpainoja (jotka jo melkein edistyivät tänään :) Ehkä saan seuraavaa painoa aloitettua ihan heti...
Emilia

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Ompelin kuusi tuntia putkeen ja sain korin ohjeen vihdoinkin tänne

Niin. Siinä eilisen "urotyöt", joista kirjoitan vasta tänään, koska minulla oli kaapinsiivoussesio. Minulle tosiaan iski ompeluvimma, joten aloitin kaavojen piirtämisen aamu yhdeksältä ja ompelin, kunnes työn alla ollut pusero valmistui kolmen maissa:) Tälläinen siitä tuli:
Ja tälläinen kiva yksityikohta löytyy takaa (joka ei tosin pääse oikeuksiinsa, kun toppi peittää tuon halkion) :(
Olen aika tyytyväinen, sillä puserosta tuli parempi kuin odotin, ja juuri minun tyyliseni. Kaava oli Suuresta Käsityölehdestä, mutta kavensin sitä hieman, sillä tämän lehden mallit ovat yleensä aika leveitä. Vaikka pusero kapeni, niin malli pääsee silti oikeuksiinsa rypytettynä. Ison kiitoksen ansaitsee taas Eurokangas, josta tämä ihana kangas löytyi Se iso asia, mikä tässä onnistui, oli se, että sain raidat "kohtaamaan" saumoissa ensimmäistä kertaa elämässäni. Aikaisemmin se ei ole onnistunut. Rankasti tosin epäonnistui kaulakaitaleen kiinnitys, jota jouduin purkamaan vähän turhan moneen kertaan, eikä siitä siltikään tullut hyvää. Mutta nyt ainakin vaatekaapista löytyy tällainen viileämmän kesän puolipitkähihainen vaate.
   Sitten vihdoin ja viimein se kori, jota nyt laitan tänne päivän myöhässä (Sori!)Sehän tuli valmiiksi jo pari päivää sitten, mutta on kuivunut kauan kostutuksen jäljiltä. 
   VINKKI! Jotkut kostuttavat paperinarun ennen työstömistä, mutta minä en ole tähän taktiikkaan mieltynyt. Jos ei siis halua virkata rakkoja sormiinsa (kuten minä), niin kannattaa kostuttaa paperinaru ensin ja antaa sen sitten kuivua, sillä silloin se menettää suuren osan kovuudestaan. (En ole sitä näin testannut, mutta valmiin työn kanssa se toimi:) Eli nyt siis kuva ja ohje,vihdoin ja viimein. (Ohje on otettu suoraan Suuresta Käsityölehdestä.


Paperinarukori

Koko: n. 13 x 15 cm
Tarvikkeet: 65 g paperinarua (esim Kauhavan Kangas-Aitan paperilankaa
Virkkuukoukku nro 3,5
Tiheys: 17 s ja 20 krs = 10 cm
Tee näin: Virkkaa aloitusketjuksi 23 kjs, käännä, jätä 1 kjs väliin ja *virkkaa22 ks ja 1 kjs kääntymiseen*. Toista *-* kunnes kappaleen korkeus on 15 cm. Virkkaa 1 ks- kerros kappaleen ympäri ja kulmissa 2 ks s:aan. Sulje kerrokset ps:lla. Virkkaa seuraava ks- kerros silmukoiden takareunaan ja sitten 9 krs normaalisti.Virkkaa lopuksi kääntöreuna: 3 kjs, 1 p jokaiseen s:aan, 1ps, katkaise ja päätä lanka.
Viimeistely: Höyrytä kori. Taita pylväsreuna alas
Koveta reunat: Sekoita paperiliimaa veteen 1:3. Suojaa pöytä muovilla. Sivele reunat vesiliimaseoksella sisäpuolelta, muotoile ja anna kuivua.
Tai: Kostuta ja muotoile kori ja anna kuivua. (Näin minä tein)

Minullahan ei paperinaru riittänyt kuin kuuteen "normaaliin kerrokseen", joten jos teet tämän korin, siitä tulee korkeampi.
Nyt on lupaus täytetty ja korin kuva ja ohje ovat blogissa.
 Jos nyt sitä sitten pääsisi vihdoin ja viimein niiden pöytäliinanpainojen kimppuun...
Emilia